Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta, johon seksuaalisuus kuuluu yhtenä osana. Kun ihminen voi seksuaalisesti hyvin, hän pystyy ilmentämään seksuaalisuuttaan itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Seksuaalisesti hyvinvoiva ihminen kunnioittaa sekä omaa että toisten toiveita ja rajoja.
Seksuaaliterveys ja seksuaalinen hyvinvointi ovat osittain samoja ja osittain eri käsitteitä. Molemmat ymmärretään nykyään paremmin ja niihin suhtaudutaan muunkin kuin ongelman näkökulmasta.
Seksuaaliterveys tarkoittaa tilaa, joka käsittää fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen seksuaalisen hyvinvoinnin. Seksuaaliterveyttä tukee positiivinen ja kunnioittava asenne seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin.
Seksi on omalla tapaa monipuolistunut ja esimerkiksi erilaisten seksivälineiden käyttö on yhteiskunnassamme hyväksyttävämpää. Vielä pari vuosikymmenen sitten alan liikkeet kierrettiin kaukaa, mutta nykyään verkossa ostetaan monenmoista vempainta. Jos aihe kiinnostaa sinua enemmän, löydät sivun täältä.
Rakenteiden vaikutus seksuaaliseen hyvinvointiin
Seksuaalinen hyvinvointi on tavallaan laajempi käsite kuin seksuaaliterveys. Se ottaa huomioon laajemmin myös rakenteellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat seksuaalisuuteen.
Asenneilmapiiri on oivallinen esimerkki tästä. Hyvä ilmapiirissä seksuaalisen identiteetin voi löytää helpommin ja sitä voi rakentaa mielekkäämmin. Seksuaalisuuden toteuttaminen vaatii myös turvallista ympäristöä.
Yhteiskunnallisella tasolla seksuaalista hyvinvointia edistetään toteuttamalla seksuaalioikeuksia. Hyvinvointia parannetaan yksilötasolla puolestaan tyytyväisyyden lisäämisenä omaa seksuaalisuutta kohtaan. Ihminen voi ilmentää ja toteuttaa seksuaalisuuttaan, mikä vahvistaa itsetuntoa.
Seksuaalista hyvinvointia voi mitata
Seksuaalinen hyvinvointi on laaja käsite ja se voi tarkoittaa toiselle toista ja toiselle jotain muuta. Seksuaalista hyvinvointia mitataan eri tavoin, mutta yhteiskunnallisella tasolla sitä tehdään melko negatiivisista lähtökohdista. Tiedot käsittelevät muun muassa seksitautien, raskaudenkeskeytyksien ja seksuaalisten toimintahäiriöiden määrää ja ehkä niiden taustasyitä.
Näitä on helppo tilastoida ja mitata, jolloin yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy helposti niihin. Yksilön omaa kokemusta seksuaalisesta hyvinvoinnistaan on vaikeaa mitata ainakin tilastotasolla, vaikka se on erittäin oleellinen asia seksuaalista hyvinvointia.
Valitettava tosiasia on, ettei seksuaaliselle hyvinvoinnille ole keksitty vielä tieteellisesti validoitua mittaristoa. Seksuaalisen hyvinvoinnin laaja-alaista mittaamista on nykyään vielä hankalaa tehdä.
Ihmiset ovat aina kiinnostuneet seksistä, joten voi olla, että tulevaisuudessa asiaan saadaan muutos. Nykyään mittaamme kaikenlaista unenlaadusta painoindeksiin, joten seksin ja seksuaalinen tietynlainen mittaaminen ei liene kaukaa haettua.